Yritys Tampere

Päivitetty: 31.10.2017

Arpa on heitetty - innovaatiosetelistä virtaa uudistumiseen?

Lähes tarkalleen vuosi sitten, marraskuussa 2016, avattiin Business Tampereen, silloisen Tredean, innovaatiosetelin haku yrityksille. Nyt kun viimeisetkin sentit tästä pilottihankkeesta on myönnetty lokakuussa 2017, on hyvä hetki vilkaista peruutuspeiliin ja kristallipalloonkin. Mistä tässä on ollut kyse, mitä tapahtui, ja miltä tulevaisuus näyttää.Hiukan faktoja ja taustaa ensin: Innovaatiosetelillä kokeillaan konkreettisesti uudenlaista rahoitusmallia ja sähköistä palvelualustaa yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Käytännössä yritykset ovat voineet hakea seteliä hankkiakseen liiketoimintansa kehittämiseen asiantuntijapalveluita ja osaamista, jota heiltä itseltään kyseiseen tarpeeseen puuttuu. Kyseessä on tavalla tai toisella yritykselle avaus uuteen liiketoiminnassaan. Setelillä madalletaan kynnystä käyttää innovaatio- ja kasvupalveluita sekä aktivoidaan yritysten TKI-toimintaa. Kehitettäviä toimialoja ovat IoT, hyvinvointi, uudistuva teollisuus, älykäs liikkuminen sekä älykkään kaupunkikehittämisen muut ratkaisut. Tuen käyttötarkoituksen on siis pitänyt liittyä näihin teemoihin.Toimintamalliin kuuluu joustava ja nopea digitaalinen prosessi sekä avoimuus ja markkinalähtöisyys. Innovaatioseteli-hanketta ovat rahoittaneet Pirkanmaan Liitto (Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR) ja Tampereen kaupunkiseudun kunnat. Seteleitä on vuoden aikana myönnetty 4 kertaa, joista viimeisin kierros lokakuussa 2017 Tampereen kaupungin myöntämän lisärahoituksen turvin. Tuen maksimimäärä/yritys on 5.000 €. Myönnettyjen setelien kokonaismäärä on 216 kpl, arvoltaan yhteensä 995.500 €.Seis, hetkinen! Miljoona euroa, mihin tarkoitukseen? Kyllä, palataan tähän kohta. Käytännöstä vielä muutama sana: Sähköinen palvelualusta toimii siten, että palveluntuottajat rekisteröityvät ja tekevät palveluistaan tuotekortteja tarjolle potentiaalisia setelin hakijayrityksiä varten. Tämä mahdollisuus on avoin kaikille palveluntuottajille, ilman viranomaisen tekemää esivalikointia. Setelin hakija valitsee haluamansa palveluntuottajan tuotekortin ja tekee sähköisen hakemuksen suoraan tähän kohdistuen, eli yrityspari syntyy jo hakemusvaiheessa.Hakemuksia on käsitelty ja seteleitä myönnetty hyväksyttäville hakemuksille kahdella tavalla: Hakujärjestyksessä tai arpomalla. Viranomaisharkinta rajoittuu siis minimiin: Onko hakemus hyväksyttävä vai ei. Hyväksyttäviä hakemuksia ei ole siten laitettu mihinkään keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Suurin osa on ollut hyväksyttäviä viimeistään lisätarkennusten jälkeen. Hylkäysperuste on lähinnä ollut se, että käyttötarkoitus ei ole riittävästi linkittynyt edellä mainittuihin teemoihin. Hakujärjestyksessä myöntäminen on omalla tavallaan selkeää, nopeimmat ja aktiivisimmat ovat saaneet tukea niin kauan kuin hakua on voitu pitää auki. Haasteena on tiedottaminen hakumahdollisuudesta ja lyhyt hakuaika, koska varoja on rajallisesti. Arvontamenettely on tavallaan "tasapuolisempaa", ja hakuaika voidaan määritellä niin pitkäksi, että useampi yritys ehtii mukaan. Tässä myös selviää, paljonko hakemuksia tietyssä ajassa tulee, mitä ei päästä hakujärjestysmenettelyssä näkemään. Nyt niitä tuli noin kolminkertainen määrä myönnettäviin varoihin verrattuna. Tästä seuraa hallinnoijan eli tukien myöntäjän kannalta byrokratiahaaste: Tarkoitushan on selviytyä kevyellä prosessilla, ja arvontamenettelyssä käsitellään mittava määrä hakemuksia, jotka eivät lopulta seteliä voi saada. Vielä raskaampi menettely olisi, jos näitä lähdettäisiin laittamaan keskinäiseen paremmuusjärjestykseen.Noin puolet myönnetyistä seteleistä on vielä yritysten välillä työn alla, sillä toteutusaikaa on 3 kk setelin myöntämisestä. Setelin saajat antavat palautteen kuittaavat järjestelmään palvelun hyväksytyksi sen valmistuttua, ja tämä aktivoi puolestaan maksun palveluntuottajalle automaattisesti. Jo valmistuneiden palveluiden osalta käyttäjäpalaute liittyen sekä setelin vaikutuksiin että itse toimintamalliin on ollut lupaavaa. 75 % setelin saaneista yrityksistä ilmoittaa setelillä toteutetun toimenpiteen edesauttaneen vientiä tai laajentumista uudelle markkina-alueelle. Noin 30 % yrityksistä näkee setelitoimenpiteen kasvattavan huomattavasti heidän liikevaihtoaan. Innovaatiosetelillä tehdyistä toimenpiteistä yritykset ovat tähän mennessä ilmoittaneet syntyneen 13 uutta työpaikkaa. Tämä on siis alustavaa tietoa, vuoden 2018 alkupuolella toteutetaan syvällisempi vaikuttavuusseuranta, josta saadaan sitten vielä tarkempia tuloksia.Digitaalinen palvelualusta sekä toimintamallin avoimuus ja markkinalähtöisyys ovat saaneet kiitosta osallistujayrityksiltä. Setelillä on onnistuttu aktivoimaan erityisesti pienten yritysten innovaatiohalukkuutta ja toteuttamaan toimenpiteitä, jotka resurssien niukkuudesta johtuen yrityksissä joko lykkääntyisivät tai jäisivät kokonaan tekemättä. Tämä on mielestäni yksittäisen yrityksen tasolla eräs oleellisimpia asioita setelimallissa. Suuri osa setelin hakijoista on start up- tai mikroyrityksiä, joiden resurssit ovat äärimmäisen rajalliset ja niissä mietitään moneen kertaan, mihin panokset kohdistetaan. Riskejä helposti mieluummin vältellään, kuin otetaan. On ollut hienoa saada kuulla sitä aitoa iloa langan toisessa päässä, kun setelin saanut yritys on kiitellyt mahdollisuutta päästä hankkimaan puuttuvaa osaamista. Kerran oli tilaisuus kertoa mikroyrittäjälle setelin myöntämisestä ihan henkilökohtaisesti tavatessa, ja olin kyllä näkevinäni liikutuksen kyyneleitä silmissä, niin tärkeänä hän tätä piti.

Edellä mainittujen pääteemojen lisäksi setelin käyttötarkoitusta ei ole rajattu kovin tarkasti. Tämä on minusta hyvä asia, sillä lopulta yrittäjä itse tietää parhaiten, mihin hän mielestään tukea tarvitsee. Yritysten ikä, koko, liiketoiminnan vaihe, tuotteet/palvelut, markkinatilanne, toimintaympäristö ja yrittäjän omat näkemykset ovat aina erilaiset, ja käyttötarkoitukset ovat todellakin vaihdelleet laidasta laitaan. Jos yritän yleistää, niin suosittuja käyttökohteita laajemmassa mielessä ovat olleet mm. rahoitus, IPR- ja patenttiasiat, digitalisaatiotarpeet, markkinakartoitukset, tuotteiden/palveluiden kaupallistaminen, tekninen pilotointi ja testaus sekä erilaisten ohjelmistopalveluiden tarve omaan liiketoimintaan liittyen. Uskallan väittää, että tässäkin suhteessa viranomaisarviointi olisi äärimmäisen haastavaa, jos käyttötarkoituksia laitettaisiin keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Hakemuksen "laatu" ja alustavat tulokset palautteen perusteella eivät aina ole suoraan verrannolliset, lähinnä positiivisia yllätyksiä on olut useita.Tarvitaanko tällaista toimintamallia sitten, jos ajatellaan julkisia yrityspalveluita laajemmassa mielessä? Yksinkertainen vastaus ja mielipiteeni on, että kyllä tarvitaan. Seteli näyttää joustavasti ja nopeasti vastaavan tiettyihin täsmätarpeisiin, jotka voivat merkittävästi viedä start up- ja mikroyritysten liiketoimintaa eteenpäin, sekä auttaa myös pidemmälle ehtineitä pk-yrityksiä kohdistetusti. Nyt käytössä ollut max 5.000 €/yritys on pieni summa kokonaisuudessa, eikä sillä tehdä ihmeitä, mutta saattaa olla juuri se mitä tarvitaan alkuun tai uudelle tasolle pääsemiseksi. Palveluntuottajan ja setelin käyttäjän yhteistyö voi usein jatkua pitkällekin vielä setelitoteutuksen jälkeen. Setelillä ei varmasti ratkaista kaikkea, mutta se voi hyvin toimia yhtenä osana julkisten yrityspalveluiden nykyaikaista kokonaisuutta jo lähitulevaisuudessa. Muutkin kaupunkiseudut ovat kiinnostuneita toimintamallista, Business Oulussa setelien myöntäminen on käynnistynyt lokakuun 2017 aikana, ja myös Jyväskylä on tehnyt päätöksen vastaavan kokeilun toteuttamisesta. Tämä on todella hyvä asia, sillä kaikesta hyvästä huolimatta myös parannettavaa riittää, ja mm. sähköisen palvelualustan jatkokehitystä varten lisänäkemykset ja uudet käyttäjät ovat tervetulleita.

Jukka ReunavuoriProjektipäällikkö, InnovaatioseteliBusiness Tampere